Maksusitoumus­käytänteet

Maksusitoumuksen myöntämisprosessi käynnistyy hoitavan yksikön tekemällä arvioinnilla. Ota siis ensimmäiseksi yhteyttä sinua hoitavaan yksikköön.

Jotta apuväline kustannetaan lääkinnällisenä kuntoutuksena, tulee hoidostasi vastaavan tahon (useimmin lääkärin) suositella tai puoltaa tarvitsemaasi apuvälineen hankintaa osana tarvitsemaasi hoitoa tai kuntoutusta. Hankittavan apuvälineen täytyy myös täyttää hoidollisen välineen tarkoitus ja lisäksi lääketieteellisten myöntämisperusteiden tulee kohdaltasi täyttyä. Useimmat hyvinvointialueet tukeutuvat perusteiden täyttymisen osalta valtakunnallisiin myöntämisperusteisiin (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164725)  Mikäli olemassa olevaa hoitosuhdetta terveydenhuoltoon ei tilastasi ole, täytyy sinun hakeutua kotikaupunkisi tai hyvinvointialueesi lääkärin vastaanotolle, jossa sinulle suunnitellaan tarpeenmukainen hoito. Apuvälineyksiköistä lainataan kuntalaisille apuvälineitä lyhytaikaiseen tarpeeseen (esim. kyynärsauvat, korokkeet) tai kuntoutussuunnitelman perusteella pitkäaikaislainaan.

Soleus Oy toimii apuvälineiden sopimustuottajana usean eri kunnan ja sairaanhoitopiirin alueella. Kun olet saanut meille osoitetun maksusitoumuksen, varaa aika sinua parhaiten palvelevasta toimipisteestämme. Aukioloajat ja yhteystiedot löydät nettisivuiltamme yhteystiedot -kohdasta.

Kun sinulla on perusteltu syy maksusitoumuksella osoitetun palveluntuottajan vaihtamiseksi tai koet, että kuntoutussuunnitelmasi tarvitsee uudelleenarvion parhaan mahdollisen hoitotuloksen saavuttamiseksi, ota yhteys maksusitoumuksen myöntäneeseen tahoon. Asiaasi hoitavan vastuuhenkilön yhteystiedot löydät joko maksusitoumuksesta tai sen mukana tulleesta liitteestä.

Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet -oppaassa, kohdassa 4.1 Kausisopimukset/sopimustoimittaja ohjeistetaan, että lääkinnällinen apuväline voidaan hankkia muulta kuin sopimustuottajalta yksilölliseen arviointiin ja tarveharkintaan perustuvasta syystä. Päätöksen perustelut tulee tällöin kirjata myös potilastietojärjestelmään. 

Maksusitoumuksella myönnettävän apuvälineen hankintaan liittyvien asiakaskäyntien täytyy olla apuvälineen käyttäjälle ilmaisia (Laki terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734 §5). Mikäli olet saanut apuvälineen käyttöösi maksusitoumuksella, mutta sinua on kuitenkin erikseen laskutettu kyseisen apuvälineen hankintaan liittyvistä asiakaskäynneistä millään muotoa, ole yhteydessä maksusitoumuksen myöntäjään ja palvelun tuottaneeseen tahoon.

Apuvälineen hankintaan liittyvät matkakulut kuuluvat kelakorvauksen piiriin, sillä apuvälineen hankinta on osa kuntoutusta. Lisää tietoa kelakorvattavista matkakuluista löydät tästä linkistä: https://www.kela.fi/matkat

Käyntitodistuksen matkakorvauksen hakemista varten saat Soleuksen apuvälineklinikalta käyntisi yhteydessä.

Yksityiskohtaisen lainsäädännön sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä löydät osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/

Apuvälinepalvelut on laissa määritelty ja lailla turvattu terveydenhuollon osa-alue

Keskeinen Soleus Oy:tä ohjaava arvo apuvälineiden tuottajana on eettisesti kestävä toiminta. Eettisyyttä toiminnassamme palvelee läpinäkyvyys niin käyttäjäasiakkaiden-, kuin maksajaviranomaisten puolelle. Pyrimme parhaamme mukaan palvelemaan julkisen terveydenhuollon ammattilaisia ja ohjaamaan apuvälineiden käyttäjiä sekavassa kuntoutusviidakossa ja siten edistämään yhteistyötä kaikkien apuvälineen hankintaprosessiin osallistuvien tahojen kesken. Hyvällä, asiakaslähtöisellä palveluneuvonnalla tuemme asiakkaan matkaa kuntoutuspalveluiden monihaaraisella polulla.

Onnistuneen kuntoutusprosessin lähtökohta on laissa (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 29§) määritelty yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutussuunnitelman tarkoitus on toimia kuntoutuksen punaisena lankana kuntoutuspolulla. Toimiva kuntoutussuunnitelma palvelee asiakkaan lisäksi myös terveydenhuollon henkilöstöä hoidon suunnittelussa ja seurannassa pitkällä aikavälillä. Kuntoutussuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan, omaisten ja kuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten kanssa ja siitä on vastuussa hoitava lääkäri. Kuntoutussuunnitelmasta on käytävä ilmi kuntoutujan nykytila, tavoitteet ja keinot, joilla tavoitteisiin pyritään. Tarve, toteutus ja seuranta suunnitellaan yhdessä kuntoutujan kanssa. Kuntoutussuunnitelma laaditaan yleensä 1-3 vuodeksi ja siihen on sisällytettävä määräaikaiset arviot tavoitteiden saavuttamisesta tai muuttamisesta. Yhdessä kuntoutujan kanssa tehty suunnitelma motivoi kuntoutujaa sitoutumaan tavoitteisiin ja tehostaa osaltaan niihin pääsyä. Palveluiden kokonaiskuvan ymmärtäminen tehostaa oikea-aikaisten apuvälinepalvelujen toteutumista, joka puolestaan lisää myös kustannustehokkuutta. Tämä konkretisoituu hyvin esimerkiksi kuvitellussa tilanteessa, jossa asiakas on menossa polvileikkaukseen, jonka postoperatiivinen kuntoutus tarvitsee onnistuakseen yksilöllisen tuen; kun polvituen valmistava apuvälineteknikko tietää milloin leikkauksen jälkeen potilaalla on varauslupa oikeanlaisen tuen kanssa, voidaan suunnittelu, mitoitus ja toimitus suunnitella hyvissä ajoin, eikä kuntoutuminen vaarannu tai hidastu välineen viivästyneen toimituksen takia. Sama asetelma voisi päteä yhtä hyvin postoperatiivisten kompressiotuotteiden kohdalla. Olisikin tärkeää, että apuvälineen valmistamisesta vastaava taho osallistuisi aktiivisesti kuntoutussuunnitelman tekoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Soleus Oy on sitoutunut toiminnassaan palvelemaan kuntoutuskenttää omalta sektoriltaan moniammatillista yhteistyötä vaalien. Ota yhteyttä Soleukseen tai kuntoutuksestasi vastaavaan tahoon, mikäli haluat meillä tehdyn apuvälinearvion osaksi kuntoutussunnitelmaasi. Soleus Oy:n apuvälinearvio on ilmainen, kun lähete tulee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen pyynnöstä.

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävät apuvälineet ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja käsittelevässä laissa määritetty käyttäjilleen ilmaisiksi (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734, 5§). Apuvälineen myöntämisen edellytyksenä on lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Käytännössä sairaanhoitopiirit ja kunnat saavat itse päättää kuinka apuvälinepalvelunsa järjestävät, mutta suuri osa on ulkoistanut monien yksilöllisten apuvälineiden valmistuksen yksityisille yrityksille, kuten Soleus Oy:lle. Mikäli hoitava taho katsoo apuvälineen hankinnan tarpeelliseksi, mutta ei pysty palvelua itse tuottamaan, kirjoitetaan palvelun tai tuotteen hankkimiseksi maksusitoumus tai palveluseteli.

Terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslaki ei vielä koske laboratorio- tai kuvantamispalveluja eikä fysioterapia-, apuväline-, tai kuntoutuspalveluja. Tämä tarkoittaa, että julkiset terveydenhuollosta vastaavat hyvinvointialueet voivat itse päättää miten valinnanvapaus käytännössä toteutuu näiden palveluiden osalta. Suurin osa hyvinvointialueista ja yhtymistä kilpailuttaa apuvälinepalvelunsa muutamien vuosien välein. Lähes kaikki näistä kilpailutuksista järjestetään hintaperusteisesti. Hoidosta vastaava taho ohjaa asiakkaansa sille palveluntuottajalle, jonka kanssa on tehnyt ensisijaisen hankintasopimuksen. Käytännössä asiakas siis ohjataan useimmiten halvimman tarjouksen tehneeseen yritykseen. Samalla voi käydä niin, että asiakassuhde aiempaan palveluntuottajaan katkeaa.

Useissa hyvinvointialueissa ja yhtymissä katsotaan, että olemassa oleva, toimiva asiakassuhde on hoidon tai kuntoutuksen jatkuvuuden ja onnistumisen kannalta oleellisempi seikka, kuin puhtaasti kilpailutuksen perusteella ohjautuva asiakkuus. Pysyvät hoitosuhteet viestivät myös terveyspalveluista vastaavan kunnan tai sairaanhoitopiirin sitoutumisesta tilanteen hoitamiseen. Pitkäaikainen yhteistyö saman palveluntuottajan kanssa tukee myös asiakkaan kykyä ja halua sitoutua hoitoon.

Koska lainsäädäntö apuvälinepalvelujen järjestämisestä on monelta osin keskeneräinen muiden terveyspalveluiden lainsäädäntöön nähden, antoi Sosiaali- ja terveysministeriö toimeksiannon koota oppaan apuvälineiden luovutusperusteista. Opas ei siis perustu lakiin vaan on ennen kaikkea ohjeistus ja asiakasopas, jonka keskeisenä tavoitteena on mm. vähentää eriarvoisuutta kuntien apuvälinepalveluiden asiakkaiden välillä. Suuri osa terveyspalveluja tuottavista tahoista on sitoutunut noudattamaan tätä ohjetta, mutta ohje itsessään myös kehottaa palveluiden järjestäjää tarkentamaan ohjeistusta oman toimintatavan osalta, mikäli palveluiden paras mahdollinen toteutuminen niin vaatii. Tästä linkistä pääset tutustumaan Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet. Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille –julkaisuun: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164725

Lisätietoa oman terveyspalveluitasi tuottavan hyvinvointialueen kuntoutuksen ostopalveluihin vaikuttavista tekijöistä saat maksusitoumukseesi merkityltä yhteys- tai vastuuhenkilöltä.

Soleus Oy on Sailab Med Tech Finlandin jäsenyritys ja on myös sitä kautta sitoutunut noudattamaan terveysteknologian sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön eettisiä ohjeita. Näihin ohjeisiin voit tutustua tarkemmin osoitteessa https://www.sailab.fi/eettinen-ohjeisto/